Turvetuotannosta poistetun alueen vettäminen
Vedenpinnan tason nostaminen käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella vähentää jäljellä olevan turpeen hajoamista ja hiilipäästöä ilmakehään. Turpeen hiilivarasto säilyy.
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Miten kompensaatio toimii?
Turvetuotannosta poistettu alue on tyypillisesti kuivatettu, kasvipeitteetön ala ja voimakas hiilen lähde ilmakehään. Turvekerroksen paksuus vaihtelee ja on usein noin 10–50 cm. Jos turpeennostosta on luovuttu muista kuin teknistaloudellisista syistä, voi turvekerros olla paljon paksumpi. Matalalla pysyvä vedenpinnantaso mahdollistaa turvekerroksen hapelliset olosuhteet ja mikrobit pääsevät hajottamaan turvetta.
Turvetuotannosta poistetun alan vettämisellä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein nostettua vedenpinnantasoa. Se onnistuu, jos kohteen ominaisuudet ovat vettämiselle suotuisat (esim. Laine-Petäjäkangas ym. 2023, Maanavilja ym. 2026a). Alueen keinotekoiset ojat tukitaan tai padotaan ja/tai muodostetaan pintavalleja, ja estetään veden kulkeutuminen pois alueelta. Vedenpinnan tason nousu vähentää turpeen hajoamista ja pienentää hiilipäästöä ilmaan. Turpeeseen sitoutunut hiili säilyy eikä maaperän hiilivarasto pienene. Samanaikaisesti veden pinnan nosto kasvattaa kasvihuonekaasu metaanin päästöä. Ennallistaminen hiiltä kerryttäväksi suoksi saattaa vaatia turvetta kerryttävän kasvillisuuden palauttamista alalle. Koska kasvuolosuhteet ovat usein haasteelliset, pelkkä vettäminen ei välttämättä riitä palauttamaan turvetta kerryttävää kasvillisuutta, vaan kasvillisuus joudutaan todennäköisesti palauttamaan siirtoistutuksella, mistä on kokemuksia Kanadasta ja Virosta (Quinty ym. 2020, Karofeld ym. 2016).
Vettämisellä voidaan tavoitella erilaisia lopputuloksia, kuten muuttaa alue lintu/monimuotoisuuskosteikoksi (esim. Aro ym. 2023, Visuri ym. 2025), ennallistaa hiiltä kerryttäväksi suoksi tai hyödyntää kosteikkoviljelyyn (Aro ym. 2023, Maanavilja ym. 2026b). Tämä hiilikompensaatiokeino käsittelee turvetuotantoalueen vettämistä kohti hiiltä kerryttävää suota. Suomessa on toistaiseksi tehty lähinnä lintu/monimuotoisuuskosteikkoja, mutta näiden kosteikkojen kasvihuonekaasupäästöistä on toistaiseksi hyvin vähän mitattua tietoa (esim. Karjalainen ym. 2025, Isoaho ym. 2026). Käytöstä poistetun turvetuotantoalueen ennallistamisesta suoksi on muutamia esimerkkejä Suomesta.
Lukessa vuonna 2021 tehdyssä raportissa (Lehtonen ym. 2021) arvioitiin kompensaatiotoiminnassakin käytettyjen maankäyttökeinojen potentiaalinen pinta-ala, keskimääräinen hiilensidonta ja näihin perustuva vuosittainen päästövähennyspotentiaali vuoteen 2035 mennessä. Raportissa vettämiseen soveltuvien, käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden arvioitu määrä oli 400 hehtaaria vuodessa. Vuoteen 2035 mennessä vuosittainen päästövähennys verrattuna aikaisempaan maankäyttömuotoon on keskimäärin 0,03 Mt CO2 ekv. Mikäli vetetty pinta-ala kaksinkertaistuu edelliseen verrattuna, saavutettaisiin 0,06 Mt CO2 ekv. vuosittainen päästövähennys.
Viitteet:
Aro, L., Jylhä, P., Järvenranta, K., Matila, A., Ramstadius, U., Ronkainen, T., Räsänen, A., Silvan, N., Silvenius, F., Virkajärvi, P., Wall, A. & Tolvanen, A. 2023. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäytön vaihtoehdot Suomessa sekä arvio niiden ympäristö- ja talousvaikutuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 120/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 71 s.
Isoaho, A., Niiranen, M., Väyrynen, E., Räsänen, A. & Liimatainen, M. 2026. Upscaling Chamber-measured Greenhouse Gas Emissions in Rewetted Peat Extraction Sites Using Drone and Satellite Imagery. Environmental Management 76, 281.
Karjalainen, S., Visuri, M. & Ronkanen, A.-K. 2025. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan entisten turvetuotantoalueiden jatkokäyttökosteikkojen kasvihuonekaasupäästöistä. Monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla (MoVeTu) -hankkeen raportteja. 25 s.
Karofeld E., Müür M. & Vellak K. 2016. Factors affecting re-vegetation dynamics of experimentally restored extracted peatland in Estonia. Environmental Science and Pollution Research, 23, 13706–13717.
Laine-Petäjäkangas, A., Maanavilja, L., Allonen, O., Sutinen, H. & Vähäkuopus, T. 2023. Turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien hiiliviisas jatkokäyttö. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimustyöraportti 82/2023, 37 sivua, 29 kuvaa ja 6 taulukkoa.
Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., Härkönen, K., Hökkä, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., Räty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., Virkajärvi, P., Wall, A. & Mäkipää, R. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s.
Maanavilja, L., Allonen, O., Aro, L., Sutinen, H., Vähäkuopus, T. & Laine, A.M. 2026a. Peat cutaway properties define after-use options and capacity for climate regulation. Environmental management 76(5), article number 163. 17 s.
Maanavilja, L., Laakso, T., Aro, L., Laasasenaho, K., Hassan, Md. K., Jylhä, P., Miettinen, M., Kuittinen, S., Turunen, J., Lauhanen, R., Ikkala, L. Wall, A., Luokkakallio, J., Lind, J., Iivari, E., Pappinen, A. & Pölönen, I. 2026b. Suonpohjien ilmastoystävällinen hyödyntäminen – ArvoHiili-hankkeen koontiraportti. GTK:n työraportti 37/2026, 150 s.
Quinty, F., M.-C. LeBlanc & L. Rochefort. 2020. Peatland Restoration Guide – Spreading Plant Material, Mulch and Fertilizer. PERG, CSPMA and APTHQ. Québec, Québec.
Visuri, M., Karjalainen, S., Hietanen, N. & Ronkanen, A.-K. 2025. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan entisille turvetuotantoalueille perustetuista jatkokäyttökosteikoista. Monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla (MoVeTu) -hankkeen raportteja. 166 s.
Kriteerien täyttyminen
Kompensaatiohankkeen aitous ja onnistuminen
Kyllä, rajoituksin. Huomioi alueen soveltuvuus
Täyttyykö lisäisyyden vaatimus luonnontieteellisesti?
Jos vettämistoimenpiteiden myötä syntynyttä hiilipäästön vähennystä verrataan kasvipeitteettömään turvemaahan (perusura),Laskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. on tulos selvästi lisäinen, koska kasvipeitteetön turvemaa ei sido ilmakehän hiilidioksidia, vaan on hiilen lähde. PerusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. hiilipäästöön vaikuttaa esimerkiksi jäljellä olevan jäännösturpeen määrä (turvekerroksen paksuus). Alue säilyy hiilen lähteenä niin kauan, kun turvekerrosta on jäljellä ja turve hajoaa hapellisissa olosuhteissa.
Alan soveltuvuus ja lisäisyyteen vaikuttavia tekijöitä
Vettämiseen soveltuvat erityisesti turvetuotantoalat, jotka on tuotannon aikana jouduttu pitämään kuivana pumppaamalla. On tärkeää huomata, että yhden turvetuotantoalueen sisällä voi olla suurta vaihtelua, ja vettäminen ei välttämättä sovellu koko alalle. Turpeen hiilivaraston säilyttämisen kannalta arvokkaita vettämiskohteita ovat paksuturpeiset alueet, joilla turvekerroksen paksuus on yli 40 cm. Turvemaiden kohdalla (metsäojitetut turvemaat, käytöstä poistetut turvetuotantoalueet ja turvepellot) onkin tärkeää, että jatkokäyttö (mukaan lukien hiilikompensaatiohankkeet) suunnitellaan ottaen huomioon alueen ominaisuudet. Turpeen paksuus, ravinteisuustaso, toimenpidehistoria, vesitalous ja alueen topografia vaikuttavat merkittävästi siihen, mihin alue soveltuu ja minkälaisilla toimenpiteillä saavutetaan onnistunut, hiilipäästöjä hillitsevä lopputulos.
Vain uusi toiminta täyttää lisäisyyden vaatimuksen
Lisäisyyden kriteeri täyttyy, mikäli toimenpiteet ovat uusia ja toteutetaan vain hiilikompensaatiotoiminnan myötä, eikä niitä tehtäisi muussa tapauksessa. On tärkeää huomioida, että hiilikompensaatiotoiminta ei täytä lisäisyyden vaatimusta, mikäli kyseiseen toimenpiteeseen on nostettu myös valtion tukea.
Tunnettu
Turvetuotannosta poistetun alan vettämisen maaperän päästölaskennassa voidaan käyttää julkaistuihin tutkimustuloksiin perustuvia päästökertoimia, tai vaihtoehtoisesti IPCC:n yleisiä, boreaalisen vyöhykkeen turvemaille soveltuvia päästökertoimia (Statistics Finland 2025). IPCC:n päästökertoimet perustuvat kuitenkin osittain luonnontilaisten soiden päästöihin, joten kertoimien käyttö käytöstä poistettujen turvetuotatoalojen päästölaskentaan liittyy tietty epävarmuus. Laskentaa kehitetään jatkuvasti. Parhaan laskentatuloksen saavuttaa käyttämällä paikallisia, mahdollisimman samankaltaisen alueen tutkimustuloksia. IPCC:n kertoimet huomioivat vain ravinteisuustason.
Käytännössä maaperän päästöjen mittaus on mahdotonta suorittaa luotettavasti ja samalla kustannustehokkaasti. Maaperän mittaus vaatii erikoisosaamista ja -laitteistoa sekä useita mittauskertoja erilaisissa sääoloissa. Maaperän päästöjen luotettava määritys vaatii useita mittauskertoja jopa samalla alueella, koska pelkästään yhden alueen sisällä on laajaa kasvillisuuden, turvepaksuuden ja vesiolosuhteiden vaihtelua, joka puolestaan vaikuttaa turvemaan hiilikaasudynamiikkaan. Sen takia parasta mahdollista mallinnustapaa on hyvä käyttää.
Viite:
Statistics Finland 2025. Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2023. Finland’s National Inventory Document 2025. 558 s.
Pitkä (>100 v). Huomioi puskuriLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen.
PysyvyysHillintätulosten tulisi olla mahdollisimman pitkäkestoisia: lähtökohtaisesti tavoitellaan lopputulosta, että hiili poistettaisiin ilmakehästä pysyvästi. Ihanteellisessa tilanteessa tavoitellaan yli sadan vuoden pysyvyyttä. -kriteerissä pyritään lähtökohtaisesti pitkäaikaiseen (vähintään 100 vuotta) hiilen poistoon ilmakehästä. Merkittävästi tätä lyhytaikaisemmissa hiilikompensaatiohankkeissa saavutettu todellinen ilmastohyöty voi olla kyseenalainen.
Oikein valitun turvetuotannosta poistetun alan onnistunut vettäminen tarjoaa pitkäaikaisen kompensaatiohyödyn. Vettäminen käynnistää hitaan muutoksen käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella, ja ennallistaminen on luonteeltaan pitkäkestoista toimintaa.
PuskurinLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. avulla riskit huomioon
Erilaiset hankkeeseen liittyvät riskit on hyvä huomioida puskurinLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. avulla. Hankkeen riskit voivat liittyä toimenpiteisiin tai muihin syihin, jolloin hanke voi epäonnistua luvatun hillintätuloksen saavuttamisessa.
Ei toteudu
Turvetuotannosta poistetun alan vettäminen sisältyy kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja siksi se lasketaan tällä hetkellä osaksi Suomen Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastokehyksen mukaisia tavoitteita. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventointi raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Turvetuotannosta poistetusta alasta raportoidaan niin hiilivaraston muutos kuin muiden kasvihuonekaasujen päästöt (metaani ja typpioksiduuli).
Toiminnan vaikutukset
Ei riskiä
Turvetuotanto on viime vuosina supistunut voimakkaasti, ja tähän on vaikuttanut niin hallituksen päätös turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä kuin vallitseva markkinatilanne. Turvetuotantoalan nopeasti muuttuneiden olosuhteiden takia on odotettavissa, että käytöstä poistuu lähitulevaisuudessa niin loppuun asti käytettyjä ohutturpeisia kuin paksuturpeisempia aloja. Mikäli turpeen markkinatilanne lähitulevaisuudessa muuttuu merkittävästi ja turvetuotanto ei supistukaan odotetusti, tulee riski arvioida uudelleen. Tällöin paksuturpeisten alojen käyttö hiilikompensaatiotoimintaan voi lisätä painetta avata uusia turvetuotantoalueita ja mahdollisuus hiilivuotoonHillintätoimien toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Hillintätoimen myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia toimintarajojen ulkopuolella. hankkeen ulkopuolella kasvaa.
Sisältää riskin
Vettämistoimenpiteet voivat kasvattaa ravinnekuormaa ja aiheuttaa haittaa vesistöön, joten vesiensuojelutoimenpiteet tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Turvetuotannosta poistetun alan vettäminen sitoo kuitenkin ravinteita ja kiintoainesta, ja on pitkällä aikavälillä vesistökuormituksen kannalta parempi vaihtoehto kuin ojitus ja ojaverkoston kunnostaminen.
Edistää
Pitkällä aikavälillä vettämisellä on suuri painoarvo ekologisen kestävyyden sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Maatalouden ilmastotiekartan mukaan (Lehtonen ym. 2020), mikäli hiilensidonnan ohella haetaan merkittävää luonnon monimuotoisuuden lisäystä, voi suoluonnon palauttaminen vaatia lajistonsiirtoa.
Viite:
Lehtonen, H., Saarnio, S., Rantala, J., Luostarinen, S., Maanavilja, L., Heikkinen, J., Soini, K., Aakkula, J., Jallinoja, M., Rasi, S. & Niemi, J. 2020. Maatalouden ilmastotiekarttaIlmastotiekartan tulee antaa tieto siitä, miten organisaatio saavuttaa ilmastotavoitteensa ja missä aikataulussa. Tiekartassa tulisi ottaa huomioon organisaation kaikki suorat ja epäsuorat päästöt. – Tiekartta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Suomen maataloudessa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Helsinki.
Edistää
Käytöstä poistetun turvetuotantoalueen vettämisellä saavutetaan maisemallista hyötyä sekä parannetaan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia verrattuna lähtötilanteeseen.
Kompensaatiohanketta tarjoavan yrityksen toiminta
Hankkeesta tulee tarjota kattavat perustiedot, joista voi tarkistaa alueen sijainnin, toteutuneen käytön tai esimerkiksi päällekkäisyydet ympäristötukien kanssa. Toiminnan ja myytyjen yksiköiden täytyy olla todennettavissa. Lue kriteeristä
Yrityksen luotettavuus kasvaa, jos toimintaa tarkastelee riippumaton kolmas osapuoli. Kolmannen osapuolen tulee pystyä tarkastamaan laskenta ja kompensaatiohankkeen aitous. Lue kriteeristä