Hillintätoimien minimikriteerit

Hyvien käytäntöjen mukaiset minimikriteerit 

Lisäisyys ja luotettavasti määritetty perusura 

HillintätoimiHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. on lisäinen, jos sitä ei tapahtuisi normaalitilanteessa ilman ilmastoyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. Hillintätoimet,Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. jotka ovat taloudellisesti niin kannattavia ja vakiintuneita, että ne toteutettaisiin joka tapauksessa, eivät ole lisäisiä toimia. Olemassa tai suunnitteilla olevan lainsäädännön mukainen pakollinen toimi ei myöskään täytä lisäisyyden vaatimusta. Myöskään toimi, johon nostetaan valtion tukea, ei ole lisäinen.

Sitä, millainen alan päästökehitys olisi ilman hillintätoimia,Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. kutsutaan perusuraksiLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. tai business as usualks. perusura (BAU) -skenaarioksi.

Esimerkki lisäisyydestä. Vaikka kasvava metsä sitoo hiiltä, metsänistutuksen myötä syntyvä hiilivaraston lisäys ei automaattisesti ole lisäistä hiilensidontaa. Metsänistutus metsätalousmaalla on Suomessa normaalia, lain vaatimaa toimintaa, eikä siksi täytä vaatimusta lisäisyydestä. Jos metsä sen sijaan istutetaan joutoalueelle, joka on metsätalouskäytön ulkopuolella ja puuton, on metsänistuttamisen myötä syntynyt hiilinieluKun kasvillisuuden hiilensidonta on suurempaa kuin sen tuottama hiilidioksidi, kasvillisuus toimii hiilinieluna, eli poistaa hiiltä ilmakehästä. Ilmakehästä poistettu hiili varastoituu vähitellen kasvibiomassaan ja maaperään, jotka ovat hiilen varastoja. todellinen ja uusi, ja täyttää siten lisäisyyden vaatimuksen. Lisäisyyden vaatimus ei täyty myöskään silloin, jos toimenpiteeseen nostetaan valtion metsitystukea.

Uskottava ja realistinen perusura ei yliarvioi hillintätulosta 

PerusuraLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. on laskennallinen olettama, joka toteutettujen hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. vuoksi ei toteudu sellaisenaan. PerusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. laskenta perustuu siihen, mikä olisi kyseisen alan todennäköinen kehitys ilman hillintätoimia.Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. PerusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraanLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. merkittävästi vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi harvennushakkuut. PerusuraanLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. tulee sisältyä kaikki lainsäädännön mukaan tehtävät toimet, sekä toimet, joiden toteuttamiseen on saatu tai tullaan nostamaan valtion tukea.

PerusuraLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. laaditaan lähtökohtaisesti sille ajanjaksolle, jolloin hillintätuloksia on tarkoitus tuottaa (ns. hyvityskausi; Laine ym. 2023). Tarvittaessa perusuraaLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. tulee myös päivittää, mikäli merkittäviä muutoksia tapahtuu.

Esimerkki perusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. määrittämisestä. PerusuraLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. voi olla joskus hankala määrittää, jos perusuraaLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. koskevat suositukset ja käytäntö eivät kohtaa. Metsälle on olemassa puuston järeyteen perustuva suositus päätehakkuuiästä. Suositus ei kuitenkaan sido ketään, joten käytännössä puusto saatetaan normaaliolosuhteissa hakata myöhemmin, riippuen esimerkiksi metsänomistajan taloudellisesta intressistä.

Jos hankkeessa myydään kiertoajan pidennystäTalousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan normaalioloissa päätehakattavan talousmetsän säilyttämistä. Puuston hiilensidontakyky säilyy, ja maaperän hiilivarasto kasvaa. kymmenellä vuodella, voi käytännössä olla hankalaa todistaa, että puusto normaaliolosuhteissa olisi hakattu suositusten mukaisesti. Tämänkaltaisia hankkeita on kritisoitu siitä, että ne eivät välttämättä pidennä keskimääräistä kiertoaikaa.

Hillintätulos on perusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus 

Hillintätuloksen eli lisäisen päästövähennyksen tai hiilensidonnan määrä määritetään laskemalla hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. myötä saavutettu päästövähennys ja/tai hiilivarasto ja vertaamalla sitä tilanteeseen, jossa hillintätoimiaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. ei olisi toteutettu, eli perusuraan.Laskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. HillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. on toteutuneen ja todennetun hiilensidonnan ja perusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. erotus.

Hyvien käytäntöjen mukaisesti hillintätuloksen laskennassa tulisi myös huomioida hillintätoimenHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. tuottamisesta aiheutuneet päästöt, esimerkiksi kuljetukset, polttoaineen käyttö tai lannoitteen valmistus.

Esimerkki lisäisestä hillintätuloksesta. Tehdään ilmastoteko, jossa metsitetään käytöstä poistettu turvetuotantoalue. Alueen perusuraLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. on erittäin hidas luontainen metsittyminen. Alueen heinittyminen estää taimien kasvun, mutta yksittäisiä puita saattaisi kuitenkin kasvaa alueen tai ojien reunamilla. HillintätoimenaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. istutetaan taimia, ja istutuksen myötä syntyvä hiilivarasto mitataan. PerusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. hiilivarasto mallinnetaan samalle ajanjaksolle. Näiden hiilivarastojen erotuksena saatu hiilimäärä on saavutettu hillintätulos.Perusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta.

Vankka laskentamenetelmä 

Päästövähennys tai hiilivaraston muutos lasketaan käyttämällä standardoituja tai yleisesti hyväksyttyjä ja varmistettuja menetelmiä. Käytettyjen laskentamallien ja päästökertoimien tulee olla luotettavia ja paikallisiin oloihin soveltuvia. Soveltumattomien menetelmien käyttö voi johtaa niin hillintätulostenPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. yliarviointiin kuin virheellisiin päätelmiin hillintätuloksen lisäisyydestä. PerusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. määritys perustuu aina mallintamiseen, kun taas hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. myötä oikeasti toteutunut hiilivarasto voidaan mallintamisen lisäksi myös mitata konkreettisesti.

Luotettavin laskenta ottaa huomioon paikalliset olosuhteet 

Laskennan olisi hyvä olla kattava, ja siinä tulisi huomioida erikseen puusto (kasvillisuus) ja maaperä. Laskenta tulisi toteuttaa hankekohtaisesti huomioiden kunkin hankkeen ja alueen omat erikoispiirteet. Luontopohjaisissa ilmastoteoissa lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi maantieteellinen sijainti, kasvupaikka, alueen käyttöhistoria ja nykyinen maankäyttömuoto, maaperän ravinnetaso, turpeen paksuus, pääpuulaji ja paikallinen hydrologia. Keskiarvojen käyttö, vaikka ne perustuisivat luotettaviin lähteisiin ja tutkimuksiin, voi vääristää lopputulosta.

Laskennan lopputulos ja todennettavuus 

Laskennan eri vaiheiden ja lopputuloksen pitää olla jälkeenpäin toistettavissa ja toteutettu niin, että tarkastuksen voi tehdä puolueeton kolmas osapuoli.

Raportointi ja seuranta 

Kattava seurantaraportointi 

HillintätulostenPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. tuottajan tulee raportoida kattavasti toiminnastaan ja tarjota tietoa esimerkiksi tuottamiensa hillintätulostenPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. määrästä, toteutetuista hillintätoimistaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. ja laskennassa käytetyistä parametreista. Raportoinnin tulee olla tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta riippumaton todentaminenHillintätuloksen toteutumisen todentaa pätevä, puolueeton kolmas osapuoli. Hillintätuloksen laskenta ja käytetyt oletukset tulee olla tarkastettavissa. Hillintätoimet, joilla hillintätulos on saatu aikaan, on pystyttävä osoittamaan toteutetuiksi. on mahdollista. SertifiointiohjelmiaSertifiointi on laatutae sille, että ilmastoyksiköt ovat läpäisseet sertifiointiohjelman asettamat vaatimukset (kriteerit, aitous, todennus). Ilmastoyksikkö on ohjelman liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.). varten kehitetyissä standardeissa on usein ohjeet raportointiin ja seurantaan, ja näiden raporttipohjien käyttö on suositeltavaa.

SeurantaraportointiHillintätulosten tuottajan tulee raportoida kattavasti toiminnastaan ja tarjota tietoa esimerkiksi tuottamiensa hillintätulosten määrästä, toteutetuista hillintätoimista ja laskennassa käytetyistä parametreista. Raportoinnin tulee olla tarpeeksi yksityiskohtainen, eikä se ole kertaluontoinen. suoritetaan sovituin määräajoin, se ei siis ole vain kertaluontoista. SertifiointiohjelmissaSertifiointi on laatutae sille, että ilmastoyksiköt ovat läpäisseet sertifiointiohjelman asettamat vaatimukset (kriteerit, aitous, todennus). Ilmastoyksikkö on ohjelman liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.). seurantaraportti tulee tuottaa jokaiselle seurantakaudelle. Seurantakauden pituus on määritelty jokaisessa sertifiointiohjelmassa,Ohjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. mutta se voi olla esimerkiksi 1-5 vuotta.

Läpinäkyvyys koskee tuottajaa, välittäjää ja ostajaa 

Läpinäkyvyyden voidaan katsoa olevan luotettavan toiminnan edellytys. Läpinäkyvästi toimiva hillintätulostenPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. tuottaja ja ilmastoyksiköitä välittävä organisaatio kertoo liiketoimintamallistaan, hillintätuloksen laskennasta ja sen taustalla olevista oletuksista sekä saavutetuista tuloksista mahdollisimman avoimesti ja yksityiskohtaisesti. Informaatio tulisi olla saatavilla ilman kohtuutonta vaivannäköä ja merkittäviä kustannuksia.

Myös ilmastotekoja tukevan yrityksen tai organisaation tulisi pystyä kertomaan avoimesti mistä sen käyttämät ilmastoyksiköt on hankittu ja miten ne on tuotettu.

Pysyvyys 

HillintätulostenPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. tulisi olla mahdollisimman pitkäkestoisia: lähtökohtaisesti tavoitellaan lopputulosta, että hiili poistettaisiin ilmakehästä mahdollisimman pysyvästi. Ihanteellisessa tilanteessa tavoitellaan yli sadan vuoden pysyvyyttä. Erilaisten hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten pysyviä ratkaisuja ne tarjoavat. Erityisesti maa- ja metsätalouteen liittyvillä hillintätoimillaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. voi olla haastavaa saavuttaa pysyvää hiilenpoistoa.Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Pysyvyyden määrittelyssä on siksi eroja, ja vaatimukset voivat vaihdella menetelmäkohtaisesti. Käytetty sertifiointiohjelmaOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. määrittelee vaadittavan pysyvyyden. Maanomistajan täytyy sitoutua toimiin vaaditun pysyvyyden ajaksi, koskien myös mahdollisia omistajanvaihdoksia.

Maa- ja metsätalouteen liittyvien hillintätulosten pysyvyys 

Metsä sitoo hiiltä puustoon ja maaperään, mutta hiili palaa ilmakehään ihmisen toimien kuten hakkuiden, luonnollisten häiriöiden kuten metsäpalon tai puiden luonnollisen kuoleman ja hajoamisen kautta. Toisaalta esimerkiksi joutoalueen onnistuneen metsityksen myötä ala siirtyy metsätalousmaaksi, minkä jälkeen alaa sitoo uudistamisvelvollisuus. Tämän maankäytön muutoksen myötä ala sitoo hiiltä pois ilmakehästä myös tulevien puuston kiertoaikojen aikana. Metsän puusto niin kuin maaperäkin on siis jatkuvasti muutoksessa oleva systeemi, ja sen hiilivarasto ja hiilipäästöt eivät koskaan saavuta pysyvää tilaa. Tämä luonnontieteellinen pysyvyysHillintätulosten tulisi olla mahdollisimman pitkäkestoisia: lähtökohtaisesti tavoitellaan lopputulosta, että hiili poistettaisiin ilmakehästä pysyvästi. Ihanteellisessa tilanteessa tavoitellaan yli sadan vuoden pysyvyyttä. on haaste kaikissa maa- ja metsätalouteen liittyvissä hillintätoimissa.Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos.

Varautuminen riskeihin 

Hillintätuloksen pysyvyyttä uhkaavat riskit tulee ottaa huomioon, ja tähän sertifiointiohjelmissaSertifiointi on laatutae sille, että ilmastoyksiköt ovat läpäisseet sertifiointiohjelman asettamat vaatimukset (kriteerit, aitous, todennus). Ilmastoyksikkö on ohjelman liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.). on kehitetty erilaisia tapoja. PuskurinLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon,Liittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. PuskuriLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. toimii näin ollen hankkeen omana vakuutuksena. Muita mahdollisuuksia huomioida riskit ovat esimerkiksi hillintätulostenPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. peruuntumiseen liittyvä vahingonkorvausvelvollisuus tai hillintätuloksen osittainen hyvittäminen (Laine ym. 2023).

Hiilivuodon välttäminen 

HiilivuotoHillintätoimien toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Hillintätoimen myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia toimintarajojen ulkopuolella. tarkoittaa sitä, että hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. HillintätoimenHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta näiden muutosten lisäksi tulisi tarkastella, kasvattavatko hillintätoimetHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. päästöä, eli hiilivuotoa,Hillintätoimien toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Hillintätoimen myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia toimintarajojen ulkopuolella. toimintarajojen ulkopuolella.

HiilivuotoriskiHillintätoimien toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Hillintätoimen myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia toimintarajojen ulkopuolella. tulee ottaa huomioon kaikissa maa- ja metsätalouteen liittyvissä hillintätoimissa.Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. Riski vaihtelee ja riippuu voimakkaasti käytetystä hillintätoimesta.Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. HiilivuotoriskiHillintätoimien toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Hillintätoimen myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia toimintarajojen ulkopuolella. voi esimerkiksi olla pienempi niiden hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. yhteydessä, joissa tuotetaan lisää puuta markkinoille. Tällaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät puun saantoa, ovat mm. lannoitus ja metsän istutus joutomaalle.

Esimerkki hiilivuodosta. HillintätoimetHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. lisäävät metsän suojelua laajamittaisesti, jonka seurauksena markkinoille päätyvän puuvaran määrä laskee. Kasvanut puutavaran kysyntä aiheuttaa hakkuiden lisääntymistä viereisessä maakunnassa. Myös ulkomaisen puun tuonti Suomeen voi kasvaa.

Aitous, riippumaton todentaminen ja sertifiointi 

HillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. on aito, kun hiilenpoistoHiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. ilmakehästä hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. myötä on jo toteutunut. Vaatimus aitoudesta siis tarkoittaa, että ilmastoyksikköinäsertifiointiohjelman sertifioima ja liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.) (engl. carbon credit) ei myydä hiilensidontaa, joka tapahtuu vasta tulevaisuudessa. Joissakin tapauksissa voidaan kuitenkin tehdä hillintätuloksen tuottajan ja ostajan välillä ennakkosopimuksia, vaikka hiilenpoistoaHiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. ei olisikaan vielä tapahtunut.

Hillintätuloksen toteutumisen todentaa pätevä, puolueeton kolmas osapuoli. Hillintätuloksen laskenta ja käytetyt oletukset tulee olla tarkastettavissa. Hillintätoimet,Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. joilla hillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. on saatu aikaan, on pystyttävä osoittamaan toteutetuiksi. Todentaminen koskee myös seurantaraporttien tarkistamista.

SertifiointiSertifiointi on laatutae sille, että ilmastoyksiköt ovat läpäisseet sertifiointiohjelman asettamat vaatimukset (kriteerit, aitous, todennus). Ilmastoyksikkö on ohjelman liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.). on laatutae sille, että yksiköt ovat läpäisseet sertifiointiohjelmanOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. asettamat vaatimukset. Sen lisäksi että sertifiointiohjelmaOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. seuraa, että tuotetut hillintätulokset täyttävät sertifiointiohjelmanOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. määrittelemät kriteerit, yksiköt ovat myös aitoja ja todennettuja. Ilmastoyksikkösertifiointiohjelman sertifioima ja liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.) (engl. carbon credit) (engl. carbon credit) on sertifiointiohjelmanOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. sertifioima ja liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos,Perusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonniIlmastopäästöjen laskentayksikkö (t CO2-ekv.). Eri kasvihuonekaasuilla on erilainen vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu, joten muiden kaasujen vaikutus muunnetaan GWP-kertoimilla vastaamaan sen ilmastovaikutusta. (t CO₂-ekv.).

Kaksoislaskennan välttäminen 

Kaksoislaskennan välttämisellä tarkoitetaan sitä, että hillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. kuuluu myydä tai käyttää vain kerran ja välttää tilanteita, joissa saavutettu arvo tai hyöty lasketaan useaan kertaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia tilanteita:

• Kaksinkertainen liikkeellelaskuSama ilmastoyksikkö lasketaan liikkeelle esimerkiksi useassa eri sertifiointiohjelmassa ja käytetään eri ostajien toimesta useammin kuin kerran.: Sama ilmastoyksikkösertifiointiohjelman sertifioima ja liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.) (engl. carbon credit) lasketaan liikkeelle esimerkiksi useassa eri sertifiointiohjelmassaOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. ja käytetään eri ostajien toimesta useammin kuin kerran.
• Kaksinkertainen hyväksilukuHillintätuloksen lukeminen hyväksi useampaan kuin yhteen tavoitteeseen. Hillintätulos esimerkiksi lasketaan mukaan valtion päästötavoitteeseen ja hiilikompensaation ostajan hyväksi.: Hillintätuloksen lukeminen hyväksi useampaan kuin yhteen tavoitteeseen. HillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. esimerkiksi lasketaan mukaan valtion päästötavoitteeseen ja hiilikompensaation ostajan hyväksi.
• Kaksinkertainen käyttö: Toimija hyödyntää yksikön useaan kertaan eri tarkoituksiin.

Kaksoislaskennan nykytilanne Suomessa 

Kaksoislaskennan välttäminen ei tällä hetkellä suurimmassa osassa kotimaisissa metsä- ja maatalousmaihin liittyvissä ilmastoteoissa ole käytännössä täysin mahdollista. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventaariolaskenta raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Tämä laskenta on perustana tavoitteita asetettaessa EU:ssa, ja näin ollen hillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. lasketaan valtion ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Tämä estää ostajaa tekemästä kumoutumisväittämiä, mutta ostaja voi kuitenkin tehdä ilmastotukiväittämän.Ilmastoväittämä, joka soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen. Esimerkiksi ostaja voi kertoa tukevansa Suomen ilmastotavoitteita ostamiansa yksiköitä vastaavalla määrällä. Lue lisää väittämien käytöstä täältä.

Kaksoislaskennan välttämistä seurataan hiilirekisterissä 

SertifiointiohjelmatOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. ylläpitävät hiilirekistereitä,Sertifiointiohjelmat ylläpitävät hiilirekistereitä, joihin kirjataan liikkeelle lasketut ilmastoyksiköt ja näiden keskeiset tiedot. Hiilirekisterien avulla sertifiointiohjelmat seuraavat yksiköiden käyttöä ja pyrkivät estämään yksiköiden kaksinkertaisen liikkeellelaskun ja käytön. joihin kirjataan liikkeelle lasketut ilmastoyksiköt ja näiden keskeiset tiedot. HiilirekisterienSertifiointiohjelmat ylläpitävät hiilirekistereitä, joihin kirjataan liikkeelle lasketut ilmastoyksiköt ja näiden keskeiset tiedot. Hiilirekisterien avulla sertifiointiohjelmat seuraavat yksiköiden käyttöä ja pyrkivät estämään yksiköiden kaksinkertaisen liikkeellelaskun ja käytön. avulla sertifiointiohjelmatOhjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. seuraavat yksiköiden käyttöä ja pyrkivät estämään yksiköiden kaksinkertaisen liikkeellelaskun ja käytön.

Merkittävän haitan välttäminen (”Do no significant harm”) 

HillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. ei tulisi aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja eli saastuttaa tai heikentää elinympäristöjä. HillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. ympäristövaikutukset tulee siis arvioida hankkeen suunnittelussa ja ottaa huomioon tarvittavat toimenpiteet haittojen minimoimiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelua turvemaalla tapahtuvien lannoitusten yhteydessä.

HillintätoimiaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. ei tulisi toteuttaa alueilla, joilla on merkittäviä ympäristö- tai kulttuuriarvoja, esimerkiksi niityillä tai kedoilla. Soveltuvan kohteen valinta vaatii perusteellisia selvityksiä ennen hillintätoimienHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. aloittamista.

Lue lisää: Ei merkittävää haittaa -periaate, Suomen ympäristökeskus

Kestävän kehityksen edistäminen 

HillintätoimiaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. suunnitellessa ei tulisi ainoastaan pyrkiä minimoimaan mahdollisia negatiivisia haittoja, vaan ihanteellista olisi tuottaa positiivisia vaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Tämä kattaa toiminnan ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Näihin voi lukeutua esimerkiksi työllistävyys, virkistysarvot, ihmisoikeuksien huomioon ottaminen ja kunnioittaminen, monimuotoisuuden edistäminen ja alueilta saatavat muut ekosysteemipalvelut. Esimerkiksi vanhan metsän suojelu hillintätoimenaHillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. voi kasvattaa alueen ekologista kestävyyttä, monimuotoisuutta ja virkistysarvoa merkittävästi, minkä lisäksi sienestys- ja marjastusmahdollisuudet kasvavat.

Useissa sertifiointiohjelmissaSertifiointi on laatutae sille, että ilmastoyksiköt ovat läpäisseet sertifiointiohjelman asettamat vaatimukset (kriteerit, aitous, todennus). Ilmastoyksikkö on ohjelman liikkeelle laskema, todennettu hillintätulos, jonka suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO2-ekv.). kestävän kehityksen edistäminen muiden kuin ilmastovaikutusten osalta on otettu huomioon, mutta toisaalta se ei kriteerinä ole vakiintunut kuten muut edellä mainitut kriteerit. Suomessa sitä on suositeltu otettavaksi mukaan vähintään vapaaehtoisella tasolla (Laine ym. 2021).

Hiilimarkkinainfo määrittelee kestävän kehityksen kriteerin täyttymisen jokaisen keinon kohdalla jaettuna kahteen osaan: miten se vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja miten se edistää muita kestävän kehityksen osa-alueita.

Lisää tietoa hyvien käytäntöjen mukaisista minimikriteereistä löytyy tämän sivuston lähdekirjallisuudesta: 

Ahonen, H-M., Berninger, K. Keßler, J., Möllersten, K., Spalding-Fecher, R. & Tynkkynen, O. 2022. Harnessing voluntary carbon markets for climate ambition. An action plan for Nordic cooperation. Nordic Council of Ministers 2022. Linkki raporttiin.

Hildén, M., Niemistö, J., Ulvi, T., Pappila, M., Pihlainen, S., Seppälä, J., Lintunen, A., Minunno, F., Aro, L., Mäkipää, R., Hyppänen, T., Tuomala, M., Meretoja, M., Liedes, A. & Peltonen, L. 2024. Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2024. Linkki raporttiin.

Hildén, M., Niemistö, J., Ulvi, T., Pappila, M., Pihlainen, S., Seppälä, J., Lintunen, A., Minunno, F., Aro, L., Mäkipää, R., Hyppänen, T., Tuomala, M., Meretoja, M., Liedes, A. & Peltonen, L. 2025. Vägledning för utnyttjandet av markanvändningssektorns klimatåtgärder i kommunernas klimat- och biodiversitetsarbete. Finlands miljöcentrals rapporter 33sv/2024. Linkki raporttiin.

Laine, A., Ahonen, H-M., Pakkala, A., Laininen, J., Kulovesi, K. & Mäntylä, I. 2023. Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Valtioneuvosto Helsinki. Linkki raporttiin.

Laine, A., Airaksinen, J., Yliheljo, E., Ahonen, H-M. & Halonen, M. 2021. Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:26. Linkki raporttiin.

Laine, A., Auer J., Halonen, M., Horne, P., Karikallio, H., Kilpinen, S., Korhonen, O., Airaksinen, J., Valonen, M. & Saario, M. 2021. Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista. Linkki raporttiin.

Niemistö, J., Seppälä, J., Karvonen, J. & Soimakallio, S. 2021. Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa –nyt ja tulevaisuudessa. Selvitys vapaaehtoisen päästökompensaation käytön nykytilanteesta ja odotuksista eri toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:12. Linkki raporttiin.