Organisaatio voi omassa vastuullisuus- tai markkinointistrategiassaan käyttää ilmastoyksiköiden käyttöön perustuvia ilmastoväittämiä. Ilmastoväittämiä pitäisi käyttää vain tilanteessa, jossa on tuettu sertifioituja ja minimikriteerit täyttäviä, ilmastoyksiköihin perustuvia vapaaehtoisia ilmastotekoja (Laine ym. 2023). Tämä suositus on hyvien käytäntöjen mukainen, mutta sen jälkeen ilmastoväittämiä koskeva sitova sääntely on tiukentunut merkittävästi — ks. alla.

Erilaiset ilmastoväittämät

Ilmastoväittämät voivat olla joko kumoutumis- tai ilmastotukiväittämiä. KumoutumisväittämääIlmastoväittämä, jota voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Esimerkiksi hiilineutraaliusväittämä. voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. voidaan lukea ostajan hyväksi. IlmastotukiväittämäIlmastoväittämä, joka soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen. Esimerkiksi ostaja voi kertoa tukevansa Suomen ilmastotavoitteita ostamiansa yksiköitä vastaavalla määrällä. soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen.

Esimerkki tyypillisestä kumoutumisväittämästäIlmastoväittämä, jota voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Esimerkiksi hiilineutraaliusväittämä. on hiilineutraalisuusväittämä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen toiminnan tai tuotteen elinkaaren aikana syntyneet ilmastopäästötKaikista ilmakehää lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä voidaan käyttää tätä termiä. on vähennetty ja/tai kumottu. Hiilineutraali toiminta tai tuote ei siis tarkoita päästötöntä toimintaa, vaan että toiminnan tai tuotteen laskennallinen ilmastohaitta on nollassa tai sen alapuolella.

IlmastotukiväittämääIlmastoväittämä, joka soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen. Esimerkiksi ostaja voi kertoa tukevansa Suomen ilmastotavoitteita ostamiansa yksiköitä vastaavalla määrällä. käytetään tilanteessa, jossa kaksoislaskennan välttämisen kriteeri ei täyty (kaksinkertainen hyväksiluku). Jos hillintätulosPerusuran ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotus. Perusura tarkoittaa tilannetta, jossa hillintätoimia ei toteuteta. lasketaan isäntämaan päästötavoitevelvoitteeseen, kumoutumisväittämänIlmastoväittämä, jota voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Esimerkiksi hiilineutraaliusväittämä. sijaan organisaatio voi tehdä ilmastotukiväittämän,Ilmastoväittämä, joka soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen. Esimerkiksi ostaja voi kertoa tukevansa Suomen ilmastotavoitteita ostamiansa yksiköitä vastaavalla määrällä. jossa se kertoo osallistumisesta maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Suomessa lähes kaikki maankäytön hiilivarastojen muutokset ja ilmastopäästötKaikista ilmakehää lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä voidaan käyttää tätä termiä. lasketaan mukaan kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja ne ovat siis mukana valtion päästötavoitteessa. Siksi Suomessa tuotettuja yksiköitä ei voi käyttää esimerkiksi yrityksen toiminnasta aiheutuneiden päästöjen kumoamiseen. Sen sijaan ostaja voi kertoa tukevansa Suomen ilmastotavoitteita ostamiansa yksiköitä vastaavalla määrällä.

Syyskuusta 2026 alkaen EU:n kuluttajansuojadirektiivi (Empowering Consumers for the Green Transition, 2024/825) kieltää tuotekohtaiset ”ilmastoneutraali”- tai ”päästöiltään vähennetty/positiivinen”-väittämät, jos ne perustuvat pelkkään päästöjen kompensointiin. Tämä koskee erityisesti edellä kuvattua kumoutumisväittämääIlmastoväittämä, jota voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Esimerkiksi hiilineutraaliusväittämä. tuotetasolla: pelkkään ilmastoyksiköiden käyttöön perustuvaa tuotekohtaista hiilineutraalisuusväittämää ei voi enää tehdä ilman, että väittämän tueksi osoitetaan myös todelliset päästövähennykset. Organisaation koko toimintaa koskevat kumoutumisväittämätIlmastoväittämä, jota voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Esimerkiksi hiilineutraaliusväittämä. (esim. yrityksen ”hiilineutraalius”) eivät kuulu tämän kiellon piiriin samalla tavalla, mutta myös niiden kohdalla kannattaa varautua tiukentuviin läpinäkyvyysvaatimuksiin.Luotettavan toiminnan edellytys koskee kaikkia toimijoita. Hillintätulosten tuottaja ja ilmastoyksiköitä välittävä organisaatio kertoo liiketoimintamallistaan, laskennasta ja sen taustalla olevista oletuksista sekä saavutetuista tuloksista mahdollisimman avoimesti ja yksityiskohtaisesti.

Läpinäkyvä raportointi

Väittämien käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska monet termeistä ja määritelmistä eivät ole vakiintuneita ja erilaisista väittämistä saatetaan puhua toistensa synonyymeina. Sen takia on erityisen tärkeää, että organisaatio tarjoaa käytettyjen väittämien tueksi selkeää informaatiota siitä, miten toteutetut toimenpiteet oikeuttavat väittämien käytön. On myös tärkeää, että organisaatio kertoo selkeästi ja kattavasti ilmastotavoitteistaan ja päästövähennystoimistaan. Mitä väittämällä tarkoitetaan? Kuinka päästöjen kumoaminen on toteutettu, kuka sen on toteuttanut, missä se on toteutettu? Mitkä päästöt organisaatio kumoaa ja miten ne on laskettu, eli mikä on kumottava hiilijalanjälki? Onko päästöjen kompensoinnin kohteena kaikki oman toiminnan päästöt vai ehkä jonkin tuotteen koko tuotantoketjun päästöt? Myös tilanteessa, jossa on tuettu muita kuin ilmastoyksiköihin perustuvia vapaaehtoisia ilmastotekoja, toiminnasta on hyvä viestiä avoimesti ja kattavasti.

Kuluttajansuojalaki Suomessa koskee myös väittämien käyttöä. Organisaatio ei saa antaa harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista tietoa toiminnastaan, eikä jättää olennaista tietoa kertomatta. Syyskuusta 2026 lähtien nämä vaatimukset täsmentyvät EU:n EmpCo-direktiivin kansallisen täytäntöönpanon myötä, joka asettaa ilmastoväittämille aiempaa konkreettisemmat todentamisvaatimukset.