Talousmetsän kiertoajan pidennys
Talousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan suositellusta päätehakkuuajankohdasta pidättymistä eli metsä hakataan lopulta, mutta myöhemmin kuin metsänhoitosuositus edellyttäisi. Puuston hiilensidontakyky säilyy pidempään, ja maaperän hiilivarasto kasvaa siihen saakka kunnes hakkuu toteutuu.
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Miten kompensaatio toimii?
Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan kaikille metsätalouskäytössä oleville, jaksollisen kasvatuksen mukaisesti hoidetuille metsiköille on olemassa puun järeyteen tai ikään perustuva päätehakkuusuositus. Hakkuukypsyys saavutetaan puulajista ja sijainnista riippuen noin 60–120 vuoden iässä, ja arvioidaan puuston keskiläpimitan perusteella. Kompensaation tuoma hiilensidontaetu alkaa välittömästi hetkestä, jolloin metsä normaalitilanteessa hakattaisiin, ja kestää sen ajan, jonka kiertoajan pidennykseen sitoudutaan.
Puuston hiilensidonta on voimakkainta puuston ollessa nuorta, ja se hidastuu vähitellen puuston varttuessa — mutta säilyy hyvänä vielä kymmeniä vuosia suositusten mukaisen päätehakkuuiän jälkeen. Jos metsä päätehakataan suositusten mukaan, puustoon kertynyt hiili palautuu ilmakehään keskimäärin muutaman vuoden kuluessa.
Kiertoajan pidennysTalousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan normaalioloissa päätehakattavan talousmetsän säilyttämistä. Puuston hiilensidontakyky säilyy, ja maaperän hiilivarasto kasvaa. kasvattaa maaperään päätyvän karikesyötteen määrää siltä ajalta, jonka verran hakkuuta lykätään. Luonnonvarakeskuksen simuloiduissa skenaariolaskelmissa vähemmän intensiivinen käyttö (verrattavissa kiertoajan pidennykseen) voimisti maaperän hiilinieluaKun kasvillisuuden hiilensidonta on suurempaa kuin sen tuottama hiilidioksidi, kasvillisuus toimii hiilinieluna, eli poistaa hiiltä ilmakehästä. Ilmakehästä poistettu hiili varastoituu vähitellen kasvibiomassaan ja maaperään, jotka ovat hiilen varastoja. (Lehtonen ym. 2021), joskin raportissa ei arvioitu erikseen kiertoajan pidennyksen päästövähennyspotentiaalia — luku 0,08 Mt CO2 ekv./v koskee vain pysyvää suojelua, ei tätä tointa.
Viite:
Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., Härkönen, K., Hökkä, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., Räty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., Virkajärvi, P., Wall, A. & Mäkipää, R. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s. Linkki julkaisuun.
Kriteerien täyttyminen
Kompensaatiohankkeen aitous ja onnistuminen
Kyllä, rajoituksin. PerusuranLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. määrityksessä epävarmuuksia
Puuston hiilivaraston säilyttäminen ja hiilinielunKun kasvillisuuden hiilensidonta on suurempaa kuin sen tuottama hiilidioksidi, kasvillisuus toimii hiilinieluna, eli poistaa hiiltä ilmakehästä. Ilmakehästä poistettu hiili varastoituu vähitellen kasvibiomassaan ja maaperään, jotka ovat hiilen varastoja. ylläpitäminen on lisäistä verrattuna talousmetsän päätehakkuuseen (perusura).Laskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. Päätehakkuuajankohtaa ei Suomessa määritetä lailla, vaan toimintaa ohjaavat suositukset. Siksi kiertoajan pidennyksen aloitusajankohtana tulisi vähintään pitää tilannetta, jossa puusto on saavuttanut hyvän metsänhoidon suositusten mukaisen päätehakkuujäreyden.
Lisäisyyden kriteerin täyttymisen kannalta on haastavaa määritellä alan perusura,Laskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. eli milloin puusto todellisuudessa hakattaisiin. Kaikkia metsiä ei tälläkään hetkellä hakata silloin, kun se suositusten mukaan olisi suositeltua. Varmistettua tietoa siitä, kuinka usein metsänomistaja päätehakkaa metsänsä viimeistään suositusjäreyden saavutettuaan, tai mikä on keskimääräinen puuston järeys päätehakkuiden aikaan suomalaisissa metsissä, ei tällä hetkellä ole. LisäisyysHillintätoimi on lisäinen, jos sitä ei tapahtuisi normaalitilanteessa ilman ilmastoyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. Taloudellisesti kannattavat, vakiintuneet tai valtion tukemat toimet eivät ole lisäisiä. toteutuu, jos on mahdollista uskottavasti osoittaa, että puusto olisi perusura-skenaariossaLaskennallinen olettama tietyn alan päästökehityksestä ilman hillintätoimia, myös business as usual (BAU) -skenaario. Sen laskennassa tulee huomioida kaikki tyypilliset hoitotoimenpiteet ja perusuraan merkittävästi vaikuttavat tekijät. päätehakattu tiettynä ajankohtana. Hiilikompensaatiotoiminta ei täytä lisäisyyden vaatimusta, mikäli toimenpiteeseen on nostettu myös valtion tukea.
Tunnettu
Laskenta tulee toteuttaa hankekohtaisesti erikseen puustolle ja maaperälle ottaen huomioon alueen ominaisuudet.
Kivennäismaiden puustonkasvulle on olemassa validoitujaRiippumattoman tahon suorittama arvio minimikriteerien täyttymisestä hillintätoimen osalta ennen toimen toteuttamista. laskentamalleja (Luken Motti- ja MELA-ohjelmistot). Puuston hiilivarastoa määritettäessä otetaan huomioon koko puun biomassa: runkopuu, oksat, lehdet, kantopuu, juuristo ja kuori. Laskenta tulee toteuttaa erikseen eri puulajeille, koska kasvunopeus ja hiilivarasto poikkeavat toisistaan. Kotimaisille puulajeille (mänty, kuusi, rauduskoivu) löytyy vakiintuneita malleja.
Maaperän päästöjen luotettava mittaaminen on käytännössä haastavaa, joten päästöt on luotettavinta määrittää yleisesti hyväksytyillä malleilla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Lyhyt (<50 v). Huomioi puskuriLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen.
Kiertoajan pidennyksen pysyvyysHillintätulosten tulisi olla mahdollisimman pitkäkestoisia: lähtökohtaisesti tavoitellaan lopputulosta, että hiili poistettaisiin ilmakehästä pysyvästi. Ihanteellisessa tilanteessa tavoitellaan yli sadan vuoden pysyvyyttä. riippuu siitä, kuinka kauan puusto halutaan säilyttää ja miten pitkäksi aikaa hankkeeseen sitoudutaan. Lyhimmillään kiertoaikaa voidaan pidentää muutamilla vuosilla — merkittävästi lyhyemmässä hiilikompensaatiohankkeessa saavutettu todellinen ilmastohyöty voi olla kyseenalainen.
PuskuriaLiittyy riskeihin varautumiseen ja toimii hankkeen omana vakuutuksena. Sen käyttö tarkoittaa, että osa saaduista ilmastoyksiköistä ohjataan ns. puskurivarastoon, josta niitä vapautetaan mahdollisten luonnontieteellisten riskien realisoiduttua, esimerkiksi metsäpalon jälkeen. tarvitaan riskien, kuten metsäpalon tai myrskytuhon, varalle.
Puuston loppukäyttö mukaan suunnitelmaan
Kiertoajan pidennysTalousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan normaalioloissa päätehakattavan talousmetsän säilyttämistä. Puuston hiilensidontakyky säilyy, ja maaperän hiilivarasto kasvaa. on usein ajallisesti lyhytkestoinen toimenpide, joten suunnitelmassa olisi hyvä ottaa huomioon päätehakkuista saatavan puun käyttötarkoitus. Energiapuukäytössä hiili palautuu ilmakehään nopeasti, kun taas pitkäikäisinä puutuotteina sidottu hiili voi säilyä vuosikymmeniä. Pidempi kiertoaika lisää tukkipuun saantoa tulevaisuudessa ja voi vaikuttaa pitkäikäisempien puutuotteiden määrään ja niiden sisältämään hiilivarastoon, jos tämä otetaan hankkeessa huomioon.
Ei toteudu
Talousmetsät sisältyvät kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon ja lasketaan osaksi Suomen Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastokehyksen mukaisia tavoitteita.
Toiminnan vaikutukset
Sisältää riskin
Kiertoajan pidennysTalousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan normaalioloissa päätehakattavan talousmetsän säilyttämistä. Puuston hiilensidontakyky säilyy, ja maaperän hiilivarasto kasvaa. saattaa lisätä hiilivuotoa,Hillintätoimien toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Hillintätoimen myötä tapahtuvat suorat muutokset hiilen varastossa tai päästöissä lasketaan mukaan lisäisyyden vaatimukseen, mutta lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia toimintarajojen ulkopuolella. jos hakkuista pidättäytyminen lisää hakkuita hankkeen ulkopuolella. Kiertoajan pidentäminen voi myös muuttaa puutavaralajijakaumaa.
Sisältää riskin
Vanhemman puuston osalta laaja hyönteistuho voi lisätä tuhohyönteisten määrää myös välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa talousmetsissä.
Edistää
Kiertoajan pidentäminen lisää luonnon monimuotoisuutta, joskin vaikutus jää lyhyemmän keston takia yleensä pysyvää suojelua pienemmäksi. Vanhemmassa puustossa on monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten isompia puita ja lahopuuta.
Edistää
Kiertoajan pidennysTalousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan normaalioloissa päätehakattavan talousmetsän säilyttämistä. Puuston hiilensidontakyky säilyy, ja maaperän hiilivarasto kasvaa. mahdollistaa hetkellisesti korkealaatuisempia ekosysteemipalveluita, kuten virkistyskäyttöä, marjastusta ja sienestystä.
Kompensaatiohanketta tarjoavan yrityksen toiminta
Hankkeesta tulee tarjota kattavat perustiedot, joista voi tarkistaa alueen sijainnin, toteutuneen käytön tai esimerkiksi päällekkäisyydet metsätalouden tukien kanssa. Toiminnan ja myytyjen yksiköiden täytyy olla todennettavissa.
Yrityksen luotettavuus kasvaa, jos toimintaa tarkastelee riippumaton kolmas osapuoli, joka pystyy tarkastamaan laskennan ja kompensaatiohankkeen aitouden.